Vaellusretken Saariselän itäosaan 4.-15.8.1980

Retkipäiväkirjan alussa on laaja suunnitteluosa, mutta se on tässä suppeassa nettiversiossa siirretty loppuun. Aluksi kuitenkin kartta, jossa näkyvät meidän molemmat Saariselän retket:

Maanantai 4.8.1980
Lähtö Hämeenlinnan rautatieasemalta kello 20.30. Meillä oli makuupaikat! Matka meni hienosti, vaikka välillä hypittiin puolialasti asemilla. Nukuttiin peräti seitsemän tuntia.

Tiistai 5.8.1980
Rovaniemeltä lähti bussi kello 8. Siellä oli tosi tungosta ja jouduttiin tilaamaan toinen bussi. Ivalossa auto oli kello 14. Ivalosta otettiin kaksi taksia ja ajettiin Raja-Joosepin rajavartiolle. Juteltiin rajavääpelin kanssa ja kerrottiin suunnitelmat. Kaverilta hajosi heti alkuun pähkinä-Nötte rinkkaan ja sitä siinä kiroiltiin.

Ekana tavoitteena oli Luton silta, jonne meidän ryhmä meni viivasuoraan kun taas toinen ryhmä kiersi tuhottomat lenkit. Alemmalla Kiertämäjärvellä pistettiin teltat pystyyn ja koisattiin yhdeksän tuntia.

Keskiviikko 6.8.1980
Mä pompin aamulla kello 4 ylhäällä ja näin kolme lapasotkaa. Herättiin kello 9 ja tehtiin puurot. Syönnin jälkeen lähdettiin marssiin kohti itärajaa. Matkalla kuultiin hiiripöllön huutoja.

Sit me tehtiin tosi omituinen keikka. Luultiin, että ollaan juuri rajavyöhykkeen viereisellä tuntsalla. Lähdettiin ilman rinkkoja kohti rajavyöhykettä, mutta se olikin kadonnut. Me sekoiltiin ympäriinsä ja löydettiin vain komeat poronsarvet. Sit me noustiin takaisin tunturille, otettiin kamat ja lähdettiin etelään kohti Ylempää Kiertämäjärveä. Me harhailtiin pitkän aikaa ja tultiin vihdoin joelle. Me luultiin, että oltiin Ylilompolon ja Ylemmän Kiertämäjärven välisellä joella, joten käveltiin oikealle alavirtaan. Matkaa kertyi noin yksi kilometri, kun tajuttiin olevamme Alemman ja Ylemmän Kiertämäjärven välisellä purolla. Joten täyskäännös ja takaisin. Puolessa välissä tavattiin neljä turkulaista ja niiltä sitten varmistettiin sijainti.

Meidän tarina: Me otettiin suunta Kotipaitselmille ja lähdettiin painaan. Sit me harhailtiin taas ihan käsittämättömästi, koska oli kova sumu. Ei näkynyt mitään vuori, joten me mentiin ihan sekaisin. Sit me löydettiin yksi puro. Me seikkailtiin siinä vähän aikaa ja lähdettiin taas painamaan eteenpäin. Sitten käsittämättömästi me kuultiin toisen ryhmän kahden kaverin kirkkaat äänet. Ne oli tosi iloisia kun me löydettiin ne. Ne oli yhden puron varressa.

Kahden kaverin tarina: Ne söi kahlaamolla ja yksi uppos vyötäröä myöten suohon. Sit ne lähti harhaileen Kotipaitselmien alapuolelta ja sekos täysin puroissa, joita piti olla kaksi vaikka oli viisi. Ne laski rinkat alas yhden puron varressa ja siitä me ne sitten löydettiin. Tehtiin nuotio ja leiri ja keitettiin seoksia. Pientä tihkusadetta. Matkaa kertyi päivän aikana 22 kilometriä.

Torstai 7.8.1980 (Peuranampumapää-Mukkaköngäs)
Aamuhommien jälkeen meidän ryhmä lähti Peuranampumapäälle. Siellä pyörittiin ympäriinsä ja painettiin huipulle. Me pysähdyttiin siellä ja ruvettiin pohtimaan missä ollaan. Nähtiin ihan kummia, mutta ei välitetty vaan painettiin alas notkoon. Mä tein sumppinuotion ja vanhin lähti tarkistamaan sijaintia. Kolmas löhös.

Kaveri tuli takaisin ja totesi nähneensä Averellin jengin hyppineen Hirvaspäätä ylös. Me ei välitetty siitä vaan keitettiin sajut. Vähän ajan päästä mekin lähdettiin kiipeileen. Pidettiin kaksi taukoa ennen huippua. Huipulla todella tuuli! Me ei ihmetelty suuremmin, vaan lähdettiin alas. Nähtiin turkulaiset Kuikkapäältä tulossa.

Löydettiin kiva kynttiläkuusinen puro ja alettiin seuraan sitä. Kaverit lauloivat saksalaisia marssilauluja alussa, mutta laulu hyytyi kun todettiin kuinka kaukana ollaan. Marssittiin alussa melkoisen hitaasti, mutta kun saavuttiin talvitielle, alkoi tahti muuttua suuntaan 4 km/ 45 minuuttia. Ja kämppä oli täysi! Mutta sauna tyhjeni jo 22.30. Vesi oli noin 4 C, mutta me käytiin uimassa keskimäärin viisi kertaa, minä kuusi.

Perjantai 8.8.1980 (Mukkaköngäs-Siula (Jauru))
Toinen ryhmä meni vasta aamulla saunaan. Me lähdettiin Anterijokea ylös paremman ylityspaikan toivossa, koska yhdellä oli varsikengät. Ilmassa oli pientä tihkuttelua. Me otettiin suunta kohti Kielitunturia. Me kiivettiin päälle ja lähdettiin kohti Vongoivan turvekotaa. Sade yltyi koko ajan.

Kämppä oli aika ruppanen. ”Opaskirjassa” luki, että siihen mahtuu 2-4 ihmistä oikean vastauksen ollessa yksi. Me lueskeltiin vieraskirjaa ja 15 minuutin kuluttua jätkät tuli. Me kirjoitettiin viesti kirjaan Lahopään jengille.
Sade oli nyt todella kasteleva ja kova. Mäkin olin ihan märkä. Marssin tahti oli kova ja kerittiin Siulanruoktulle kahdessa tunnissa Vongoivalta. Koko matka kesti 4 ½ tuntia. Matkaa oli 18 km opaskirjan mukaan. Illalla oli tunnelma korkealla kun oli 18 henkeä 12 hengen kämpässä.

Lauantai 9.8.1980
Aamulla oli sade loppunut ja mulla melkein kaikki vaatteet kuivat. Tehtiin rutosti puita kuluneiden tilalle. Pojat lähti kolme tuntia meitä aikaisemmin, koska meidän kolmatta ei saatu liikkeelle. Lähdettiin pois Jaurujoelta ja seurailtiin Siula- ja Silpaojia.

Matkalla ei sattunut mitään erikoista, joten oltiin Hammaskurussa pirun myöhään. Siellä syötiin ja alettiin nukkuun. Me jotain sählättiin siinä ja yhtäkkiä Averell pomppasi ylös ja alkoi huutaan ja mökään mielipuolisen tavoin:

– Hyvä on! Ei nukuta sitten yhtään koko yönä!
Sitten se hakkasi laveria nyrkillä, vaikka se oli illalla aina hissutellut kaikille, että pitää olla hiljaa koska kämpässä oli kaksi vanhusta. Sitten kuului alhaalta nurkasta mummon ääni:
– Mitä tämä oikein tarkoittaa?
Tuli hiljaista kuin veitellä leikaten. Sit mä aloin nukkuun.

10.8.1980 Sapatti
Aamulla käytiin kaverin kanssa Vuomapäällä. Myrsky oli hirmuinen, mutta me vaan näpsittiin kuvia. Sieltä näkyi hirmusesti, esim. Vongoivan aavat, Lokka, Sokostin maja, Nattaset. Käytiin pään takaisella kurulla ja siellä mä näin ekan kerran lunta. Juteltiin paluumatkalla Sveitsiin menosta ja sellaista.

Kämpällä oli neljä tyyppiä ja meidän kolmas jutteli, kuten tavallista, syvästi vihaamiensa turistien kanssa erittäin innokkaasti. Hammaskurusta eteenpäin oli tosi hieno mustikkapaikka, oikea mustikkameri. Syötiin mahat täyteen.

Muorravaarakka oli ihan täysi ja ympärillä ainakin 15 telttaa. Saunaa saatiin kyllä käyttää. Vesi oli lämpimämpää kuin Mukkakönkäällä ja me pestiin hiukset. ”On poissa murhe, huoli, kun on tyhjä peräsuoli.”

Maanantai 11.8.1980 (Muorravaarakka-Sorvusoja)
Lähtö oli taas hankala. Mä lähdin pikkuskidien jengiin ja me odotettiin Pirunportilla muita. Pirunportti oli aika mahti ja nähtiin seitsemän kiirunan poikasta ja emo. Kaikki oli tietty heti kuvia ottamassa.

Pirunportilta mentiin Paratiisikuruun. Siellä oli jo Kikulin jengi, Lellarin jengi ja neljä ydinvoiman vastustajaa. Jotkut kävi uimassa, mä en. Kurussa syötiin ja odotettiin sateen alkamista. Kaikilla sadetakit käden ulottuvilla, mutta sadetta ei tullutkaan.

Sorvusojan kämppä oli tietysti täynnä väkee. Pistettiin leiri pystyyn 250 metrin päähän pienen suvannon rannalle. Illalla valvottiin kerrankin pitkään, 03:een asti. Yritettiin virvelillä lammesta tammukoita. Ei tullut.

Tiistai 12.8.1980 (luppo)
Noustiin vasta kello 11 ja päätettiin pitää luppopäivä. Pestiin vaatteita ja syötiin. Minä ja Veude lähdettiin Kaarnepäälle. Kolme lähti lenkille Vaulopään ympäri. Poimittiin mustikoita kippoihin ja kuvattiin poroja ja maisemia.

Keskiviikko 13.8.1980
Kaksi vaeltajaa oli yöllä kello 04 häipynyt Sorvusojalle ja jättänyt ryhmänsä kolmannen meille. Päivä oli kuuma ja hikoiltiin pahasti mäkiä noustessa. Matkalla oli tuhottomasti mustikoita ja mä poimin monta desiä. Yhden järven rannalla oli ½ valmis majan lattia. Saksalaismallinen. Jos se oli se, josta eli juttua noin 3 vuotta sitten kaikissa lehdissä (ei Aku A:ssa).

Järveltä lähdettiin Suomunjärville. Matka oli yksitoikkoista mettätaivalta. Nähtiin vaan yksi riekkopesue. Snellmanin maja oli hyvin piilossakorkealla rantatörmällä. Näkyi vasta ihan alhaalta.

Torstai 14.8.1980
Aamulla käveltiin 9 km 1 tunnissa 40 minuutissa. Vauhti 5,4 km/h. Sit oltiin Suomun-Villellä. Se oli joku yksityinen mökkikylä. Sen ympäristössä oli hirveästi poroja.

Luton yli me mentiin saaren kautta. Siinä Suomun ja Luton yhtymäkohdassa oli iso koski. Multa kastui vähän puntit. Toisella rannalla syötiin viimeisetkin eväät pois. Lopulta oltiin Raja-Joosepissa illalla noin kello 19. Kaksi rajamiestä tuli just partiosta ja kävi moikkaamassa ja vastaamassa kysymyksiin. Aseman rajamiesten lapsia tuli hyppimään teltoille. Ilma oli kylmä. Muut tuli vasta kello 02. Ne oli olleet käymässä kolttakylässä.

Perjantai 15.8.1980
Taksit kello 6.30. Ivalosta kello 8.00. Rovaniemeltä kello 13.00. Hämeenlinnassa kello 22.25. Junassa ja bussissa leikittiin kellolla. Rovaniemellä ryntäiltiin pitkin kaupunkia.

Vaellusretken suunnittelu

Tämän vihon tarkoituksena on kertoa yhden Lapin vaelluksen suunnittelusta, varusteista, toteutuksesta ja jälkitaudeista.

Varusteiden kokoamista on suoritettu kirjoista:
– T.I. Sorjonen: Eräretkeilyn opas
– SP-FS: Turvallisuusohjeet retkitoiminalle (EA)
– omat tiedot ja kokemukset

Varusteet kesävaellukselle:

Vaatteet
Vaatteet tulee valita pahimman sään varalle → ei tule pettymyksiä. Kylmyys, kosteus, tuuli ja sade on otettava huomioon.

Päällysvaatteiksi
– Sarkahousut
– Farkut (sametti-)
– Anorakki

Välivaatteiksi
– Partiohuivi
– Peltipaita
– Flanellipaita
– (Kauluri)
– (Villapaita ohut)

Alusvaatteiksi
– Verkkopaita
– Urheilupaita
– Puuvillaiset alkkarit, lyhyet
– Froteealkkarit, pitkät

Muut
– Kumisaappaat (tai maihinnousukengät)
– Lenkkarit
– Villasukat tai syylarit
– Jalkarätit
– Pipo tai huopahattu
– Villasormikkaat
– Kevyt sadeasu
– Partiovyö

Yöpymis- ja leiriytymisvarusteet
– Teltta
– Makuualusta
– Makuupussi + kaksi muovipussia

Makuupussin on oltava untuvapussi ja muovipussit on hyvä pistää sen ja pussinpussin väliin. Siellä ne suojaavat pussia kastumiselta ja sieltä ne on hyvä ottaa vaikka kumisaappaisiin.

Keitto- ja ruokailuvarusteet
– Pakki tai kattilasarja
– Paistinpannu (yksi 3-4 hengelle)
– Keitin (Trangia on hyvä)
– Polttoaine (Sinol)
– Kirves
– Puukko
– Lusikka (haarukka, jos syödään kalaa)
– Muovimuki
– Tulitikut
– Muovipullo (voi sekoittaa juomaa kävelylle)

Kantovälineet
– Rinkka (aina)
– (Lisäksi talvella ahkio)

Rinkan painopisteen ollessa ylhäällä rinkkaa on helpompi kantaa, mutta ei ole niin vakaa kuin painopisteen ollessa alempana. Painopisteen on oltava keskellä ja lähellä selkää, ettei rinkka vedä taaksepäin. Rinkkaa valittaessa on harkittava tarkkaan eri vaihtoehtoja.

EA-välineet (viisi henkeä, yksi viikko)
– Laastaria
– Steriilisiteitä
– Sideharsoa, 2×3 cm & 2×6 cm
– Idealside
– Bacimysin
– Disperin, 20 tabl.
– Hiilitabletteja

Mukana pitää olla EA-kursseja käyneitä. Varusteita pitää osata käyttää.

Pesuvälineet
– Pyyhe, pieni
– Saippua, pieni
– Hammasharja
– (Partakone)
– Kampa
– Peili, pieni
– Shampoo, pieneen pulloon

Korjausvarusteet
– Rautalankaa
– Lankaa, silmäneula
– Hakaneuloja
– Eristysnauhaa, teippiä
– Saappaanpaikkoja

Suunnistamisvälineet
– Kompassi jokaiselle
– Kartta joka toiselle
– Karttalaukku

Muistiinpanovälineet
– Kynä
– Muistikirja
– Kamera ja filmejä

Muuta
– Pilli
– Kello
– WC-paperia
– Hyttysvoide
– Rahaa

Ruoka (7 vrk)
– Voi ½ kg
– Sokeri ½ kg
– Teetä 20 pussia
– Näkkäriä 2 x iso paketti
– Ruisleipää tai jälkiuunileipää alkupäiviksi
– Puuroainesta 1 kg
– Makaronia
– Perunamuusijauhetta
– Lättyjauhetta
– Mehukeittoja ja kiisseleitä 7 kpl
– Mehutiivistettä (7 litraan)
– Suolaa 15 g
– Sulatejuustoa 1 pkt
– Pähkinävoita
– Keksejä (ei täyte-)
– Karamelleja tai muuta hiilihydraattia
– Maitojauhetta
– Mausteita
– Riisiä
– Pussikeittoja
– Sissimuonia
– Nötköttiä

Lounaan on oltava nopea valmistaa, mutta päivälliseen saa mennä enemmänkin aikaa, koska on juuri leiriydytty yöksi.

Vaelluksen varusteet pitää käydä kavereiden kanssa läpi ja pitää karsia turhat varusteet pois. Rinkan ihannepaino on 1/3 osa omasta painosta (ei päde ylipainoisilla). Esimerkiksi minun rinkan ihannepaino on noin 21 kg (paino 10.4.1980 on 63 kg).